Miten kirjoitat dekkarin

TIETOKIRJOJA JA HISTORIAA

Olin 2020 yhtenä neljästä tekemässä Kuivaniemen kunnallisen keskikoulun historiikkimatrikkelia.  Tietokirja “Pohjanmaan rykmentin Kemin komppania” ilmestyi keväällä 2021 ja esikoisromaanini “Iisakanmäki” syksyllä 2022.

Kemin komppanian tietokirjan tekeminen otti monta vuotta.  Piti tutkia lähteitä ja kirjallisuutta.  Lähdeviittaukset tein Oulun yliopiston historian laitoksen ohjeiden mukaisesti. 

Halusin kuitenkin kirjoittaa jo tuolloin kaunokirjallisuutta.  Siksipä laitoinkin välillä kursiivilla fiktiivisiä osioita ennen kaikkea esi-isäni ruotusotamies Johan Blomsterin tekemisistä ja kokemisista.

ESIKOISROMAANI

Kauno veti minut yrittämään fiktiivistä romaania.  Ajatukseni oli, että se olisi helpompaa kun kaiken tekstin voisi kirjoittaa omasta päästäni.  Eipä ollut. Historiallisen romaanin kirjoittaminen vaati sekin taustatyötä.  Piti perehtyä jälleen lähteisiin ja lukea kirjallisuutta.  Ja vielä työstää lopputulos omasta päästä.

Kun Iisakanmäki oli julkaistu, mietin jatkoa.  Olin koko ikäni lukenut dekkareita.  Ennen kaikkea suomalaisia ja skandinaavisia.  Pohdin, olisiko fiktiivisen dekkarin kirjoittaminen helpompaa kuin historiallisen romaanin. 

KEMI-DEKKARITRILOGIA?

Tapasin kustantajani Matti Ylipiessan Oulun historiaseuran seminaarissa Viantiejoen Pömiön entisellä koululla.   Ilmoitin hänelle aloittaneeni dekkarin kirjoittamisen.  ”Murhataanko siinä rehtori?”, Matti kysyi.  Vastasin Matille, ettei murhata ensimmäisessä dekkarissa vaan vasta toisessa.  Jätän lukijoitteni selvitettäväksi, murhataanko rehtori ja missä dekkarisarjan osassa.  Vai murhataanko ollenkaan.

Kyllä dekkarin kirjoittaminenkin vaatii taustatyötä.  Luin kaikki Jarkko Sipilän poliisiromaanit, koska poliisin työ on niissä kuvattu realistisesti.  Tällaisia arvioita niistä on sanottu.  Lisäksi perehdyin lainsäädäntöön.  Poliisin toimintaa säätelevät lukemattomat laita, asetukset ja valtioneuvoston päätökset.  Minä luin niistä useimmat.

Kemin poliisista yritin saada tietoja.  Yritin jopa saada luvan käydä tutustumassa Kemin poliisilaitokseen.  Ei onnistunut.  Eivät kuulemma ole antaneet lupia edes elokuvantekijöille taikka Lapin poliisin tv-sarjan tekijöille.  No omapa on häpiänsä, jos olen taas kirjoittanut omasta päästäni heidän laitoksestaan.

Dekkarin kirjoittamiseen varasin aikaa ja aloin myös opiskella kirjoittamista Vuolle opiston Pohjoinen kirjoittaja-akatemiassa.  Opettajani oli Katri Rauanjoki ja tuutorini Minna Rytisalo.  Sain arvokasta vertaispalautetta muilta kurssilaisilta.  Myös Otavan kustannustoimittajalta Salla Pulli antoi kurssin puitteissa palautetta meidän kurssilaisten teksteistä.